Riina ja ratsastuskuulumiset

Aikasemmassa postauksessa kerroinkin jo, että samalla tallilla ratsastelen. Käyn kerran viikossa maanantai-iltaisin, niinkuin alusta alkaen olen käynyt. Tämän vuoden puolella erityisesti olen huomannut kehitystä omassa ratsastuksessani, mitä vertaan vaikka ensimmäiseen tuntiin Miran luona.

Ensimmäisen tunnin jälkeen kirjoitin näin: " Tunnilla mulla oli alkeiskurssilainen olo. Sain huomautuksia (niin opettajalta, kuin hevoseltakin) liian kovast/jännittyneestä kädestä, könöttävästä ja liian "korkeasta" kevennyksestä, katseesta ja mistähään muusta! Aina, kun käteni oli liian jännittynyt, kiskaisi Wille nenänsä pitkälle eteen ja muuttui itsekin jännittyneeksi."

Seuraavan tunin jälkeen sama laulu jatkui: ". Heti tunnin alussa Mira taas sanoi mun käsistä, että ovat liian jännittyneet. Rentoutin, ja kuului vaan "vielä! VIELÄ!" ja lopulta kauhistelin vain, että eihän mulla ole mitään tuntumaa. Mira sanoi, että poni on herkkä suustaan ja takapään täytyy toimia ensin, sekä ponin pitää luottaa käteen, että uskaltaa tulla tuntumalle."

Suurimmat ongelmat olivat siis etukönö, hartioiden jännittäminen, korkea kevennys ja vahva käsi/kädellä ratsastaminen. Vuoden mittaan tähän on keskitytty ja sitä on korjattu. Mulla on ollut aivan mahtavat palautteen antajat: Samu, ja erityisesti Wille. Willen kanssa mennessä ei auttanut muu, kuin keventää pystyssä ja hillitysti ja pitää hartiat rentoina ja käsi kevyenä. Kevään ratsastelin pääsääntöisesti Willelllä, ja sitä kehittyy aivan huomaamatta. Kesän lopussa Wille lopetettiin, ja aloin ratsastamaan Riinalla. 

Riina (Reliikvia) on kahdeksan vuotias eestinhevostamma ja säkää löytyy n. 160cm. Riinalla olin mennyt kerran aiemmin alkuvuodesta, kun se tuli tallille. En pitänyt Riinaa silloin mitenkään erityisen kivana, laiskempi tapaus kuin Wille, eikä mikään sporttiponin näköinen. Syksyllä menin kuitenkin uudemman kerran Riinalla puomitunnilla, ja silloin tykästyin poniin. Nyt olenkin muutamia kertoja lukuunottamatta mennyt ainoastaan Riinalla, ja tykästyn siihen vain aina enemmän ja enemmän. Vaikka se on vaikea saada pohkeen eteen ja asettumaan ja taipumaan, on se herkkä ja antaa välitöntä palautetta esimerkiksi liian kovista avuista pukittamalla. Tämä pieni palleroinen on jotenkin vain ottanut paikkansa sydämestäni :')

Riina on siis vähän hidas pohkeelle ja luistaa töistä jos ei vaadi kunnolla. Istuntaa kyllä kuuntelee todella hyvin, jos allekirjoittanut osaisi istunnallaan ratsastaa pikkasen paremmin. Hoitaessa kiltti, karsinassa yrittää vähän haahuilla vapaana ollessaan, mutta johdonmukaisella komentamisella asettuu aloilleen. Riina on oikein kiva ratsastaa, kun sen saa kunnolla pohkeen eteen ja käyttää oikean kokoisia apuja kuin tilanne vaatii. Yleensä siis pieniä, välillä ponskin jääädessä kyttäämään jotain tai uinumaan saa sen hereille vähän suuremmilla avuilla ja keskittymään työntekoon.

4.10 tallilla oli ratahrjoitukset, jossa menin C-merkin Riinalla. Rataharkkoja edeltävänä iltana olin Riinan kanssa tunnilla, joka meni täysin penkin alle. R oli totaalisesti pohkeen takana, ei nostanut laukkoja ja kun nosti, pukitteli. Seuraavan päivänä jännitti, mutta verkassa tapahtui mulle ahaa-elämys, jolloin tajusin, ettei tarvitse antaa niin suuria apuja. Pienet avut, jolloin laukkakin nousi käynnistä suoraan. Rata meni suht hyvin, vaikka mua jännittikin -oli aivan eriasia lähteä radalle hevosen kanssa jolta ei tunne "kaikkia nappuloita", kun oli viimiset kolme vuotta kilpaillut yhdellä ja samalla ponilla, jonka tunsi läpikotaisin. Rata meni kuitenkin ihan hyvin, oikeaan nousi aluksi väärä laukka, mutta sain sen korjattua. Laukkojen jälkeinen ravi oli turhan epätasaista ja kiireistä, mutta muuten olin aika tyytyväinen. Prosentteja tuli 60% ja tuomari oli kuulemma tykännyt tyylistäni ratsastaa. Ilman väärää laukkaa oltaisiin kuulemma saatu hevosen ja ratsastajan välisestä harmoniasta 7! Paperissa oli yksi 4 (oik. laukka) ja yksi 5 (lopputervehdyksessä Riina peruutti), loput kutosta ja seiskaa. Valmisteluista tuli sanomista -pitäisi vaan muistaa valmistella ajoissa, sekä istuntaa pitäisi saada jäntevämmäksi -eli todella keskittyä siihen istunnalla ratsastamiseen ja vatsalihasten kehittämiseen. Olin kuitenkin todella tyytyväinen itseeni ja Riinaan.

Tänään tunnilla koin jonkinlaisen läpimurron ratsastuksessani. Mira piti meitä pääty-ympyrällä, ja keskityttiin koko tunti istunnalla vaikuttamiseen. Ensin käynnissä lyhyttä ja pitkää käyntiä, vain istuntaa käyttäen. Sama ravissa, ja voin rehellisesti sanoa, etten ole ikinä tuntenut hevosen kulkevan paremmin allani. Riina oli pohkeen edessä, kuunteli aivan jokaista pienintäkin apua ja oli rento. Itse pystyin erityisesti ravissa istumaan satulassa, pakarat rentoina, vatsa tiukkana ja kädet, lonkat, reidet ja pohje rentoina. Käytin ratsastamiseen oikeasta istuntaani, enkä vain matkustellut. Oon vieläkin aivan euforisessa tilassa tunnin takia. Riina tuntui niiiiiin hyvältä, että odotan jo innolla seuraavaa kertaa. Välikäyntien jälkeen oli niin ratsastaja kuin hevonenkin vähän väsähtänyt, mutta sujui silti paremmin kuin aikaisemmilla kerroilla. Varasin torstaille ylimääräisen tunnin, sillä tahdon päästä harjoittamaan samaa asiaa niin nopeasti kuin mahdollista. Torstaina nähdään, sisäistinkö vihdoin istunnalla vaikuttamisen, ja sen jälkeen siihen pitää keskittyä miljoonia ja miljoonia kertoja, että sen oppii ja muistaa aivan jokaisessa tilanteessa.

Ekaa kertaa Riina selässä, alkutalvi 2013 c: Theresa N.

Ekaa kertaa Riina selässä, alkutalvi 2013 c: Theresa N.

Rataharkat 4.10.2013 c: Annika L.

Rataharkat 4.10.2013 c: Annika L.

Taputapu hieno ponski :) Rataharkat 4.10.2013 c: Annika L.

Wille kevät 2013 c: Annika R.

Rest in peace c: Annika R.

Blogin comeback

Jaahas, mistähän sitä alottaisi. Oon jo pidemmän aikaa miettinyt, että olisi kiva kirjoittaa taas heppablogia. Uuden aloitus tuntui tyhmältä -mielekkäämpää olisi jatkaa vanhaa. Saa nähdä inspaako blogin kirjoitus todella ja kuinka pitkään.

Tässä vuoden sisällä ei nyt ole kummoisia muutoksia tapahtunut. Landerin vuokraamisen lopetin varmaan joskus marraskuussa, ajanpuutteen ja pitkän matkan takia, kun en ehtinyt käydä ratsastamassa kunnolla koulun jälkeen ennen tunteja. MM-tallilla ratsastelen edelleen, ja oon ollut tyytyväinen. Kiva pieni ryhmä ja ihanat ihmiset, tuolla todella viihdyn. Vuosi sitten menin lähes aina Samu-ponilla, joka muutti vuoden vaihteessa. Sen jälkeen vakioratsunani toimi Wille, ihana jättiläinen, joka valitettavasti jouduttiin lopettamaan. Sen jälkeen olenkin mennyt pääsääntöisesti Riina-tammalla, tuo ihana eestinhevonen, joka onnistui kuin onnistuikin valloittamaan sydämeni. Riinasta lisää tulevissa postauksissa :) Viime viikon olin viime vuoden tapaan HIHSissä töissä, ja oli aivan huikea viikko.

Ratsastuksen suhteen kehitystä on tapahtunut paljon vuoden sisällä, ja mulla on todella suuri halu kehittyä lisää ja lisää. Aion todella panostaa tähän harrastukseen 101%, sillä mä haluan vielä joskus kilpailla kunnolla ja olla taitava. Maaran myynnin jälkeen ajattelin, että ei musta enää mitään voi tulla. Oon kuitenkin tajunnut, ettei pidä luovuttaa, enkä varmasti aio. Nautin täysillä jokaisesta hetkestä tallilla ja hevosten seurasta.

Lisäilen tähän muutaia kuvia vuoden varrelta, ja seuraavissa postauksissa aiheena ovat mm. HIHS, Riina ja oman ratsastuksen kehitys ja kesä 2013

PS. Banneri ja nimi tulevat muuttumaan, kunhan saisin aikaseksi. Jos täällä on innokkaita bannerintekijöitä, niin kertokaahan!

Hurmaava Wille ♥  c: Annika R.

Wille♥  c: Annika R.

Jaana&Kusko, Minö&Karisma c: Henna V.

Riina ♥  c: Jami P.

Eihän tästä tule yhtään mitään

Blogi taukoilee taas... En ole saanut ollenkaan ketään mukaan talleille kuvaamaan, joten olisi todella puuduttavaa kirjoittaa tekstiä miten ratsastus sujui yms. Ehkä palailen taas, jos jotain  kertomisen arvoista tapahtuu, tai jos saan jotain kuvamateriaalia...

Kysymyspostauksen voin kuitenkin tehdä, mikäli teillä on kysymyksiä. Joten teillä lukijat, on nyt taas mahdollisuus kysyä.

Back to the tuntiratsastaja!

Heippa taas pitkästä aikaa! Niinkuin otsikosta voi päätellä, musta tuli taas tuntiratsastaja, jee :)

Eli viikko sitten maanantaina olin Kirsimäen tallilla kokeilemassa, jos alottaisin siellä tunnit. Menin n. 170cm korkealla Wille-ruunalla. Wille on todella herkkä ihan joka suunnasta, mutta älyttömän kiltti. Tunnilla mulla oli alkeiskurssilainen olo. Sain huomautuksia (niin opettajalta, kuin hevoseltakin) liian kovast/jännittyneestä kädestä, könöttävästä ja liian "korkeasta" kevennyksestä, katseesta ja mistähään muusta! Aina, kun käteni oli liian jännittynyt, kiskaisi Wille nenänsä pitkälle eteen ja muuttui itsekin jännittyneeksi.

Tehtiin kolmikaarista, ja tunti ei sujunut osaltani kovin hyvin. Oivalsin kuitenkin paljon, joita pääsen nyt tulevina kertoina kehittämään, että musta tulee parempi ja reilumpi ratsastaja. Laukassa mulla oli hieman ongelmia, vaikka Willen laukka oli pienempi ja helpompi kuin Landerin, oli Wille niin eritavalla herkkä. Siellä piti olla aivan hiljaa ja rento, ja vaikka se olikin helpompi kuin Landerin, oli mulla tälläsenä pätkänä silti vähään ongelmia hallita mun kroppaa. Lopputunti kuitenkin sujui suht hyvin, sain kevennystä pystympään ja matalemmaksi :) Tykkäsin todella paljon Miran opetustyylistä ja tunti oli muutenkin kokonaisuudessa mukava.

Landerin kanssa menin tiistaina, perjantaina ja lauantaina. Tiistaina kaverini Jenna oli kuvaamassa, ja yritin keskittyäni siihen omaan kevennykseeni. Ei oltu Landerin kanssa kummatkaan oikein parhaimmillamme, muttei se nyt ihan hirveen huonostikaan mennyt. Pääosin ravailin keskittyen juuri siihen istuntaani ja kevennykseeni, ja jälkeenpäin huomasin kuvista, että mun kädet oli taas ihan päin jotain. Miksi se on niin vaikeaa keskittyä moneen asiaan kerrallaan yksin?! :D En laukannut ollenkaan.

Perjantaina kävin vain taluttelemassa hetkisen, annoin mössöt ja hoidin muutenkin hepsun. Lauantain ensin auttelin Landerin kengityksessä, ja uusien popojen kunniaksi lähdettiin maastoon. Ravailtiin ja käveltiin, ja Lander oli tosi nätisti! Ihanan rento ja hyväntuulinen. Kotiinpäin käveltäessä kuusikon takan haravoi nainen . jota en ehtinyt huomaamaan, joten Lander säikähti muutaman kerran haravasta tulevaa ääntä. Loppumetreillä myös puskasta hyppäävä kissa olli jännittävä pienen ponin mielestä ;)

Videot ovat niin pitkiä, etten viitsi niitä tähän alkaa lataamaan. Leikkelen niistä tänään jonkun koosteen teidä iloksenne :) Huomasimpa juuri, kun katselin noita videoita, että en anna Landerin liikkua yhtään takaa eteen -> ravi laahaa maata ja takajalat sipsuttaa. Itse olen TODELLA jännittynyt yläkropasta ja käsistä, ei ihme jos Landeriäkin vähän kiukutti. Pitäisi varmaan vihdoin ja viimeis uskalttautua ottaa Landerin kanssa tunti, sillä en saa itse millään huomioitua kaikkea mitä teen siellä väärin. Lander on iso hevonen, jolla on isot liikkeet, ja minä 160cm kääpiö joka on ratastanut koko elämänsä miniponeilla, ei ihme ettei yhtälö heti pelaa. Mutta ajan ja avun kanssa meilläkin alkaa varmasti sujumaan :) Landerilla menen taas torstaina ja lauantaina, tiedän ainakin seuraavaksi, että annan Landerin liikkua KUNNOLLA eteen, vaikka sillä on isot liikkeet.

Eilen mulla oli taas tunti, ja tälläkertaa sain mennä ponilla! :))) Olin ihan fiilareissa! :D Ratsuna toimi ihana poniruuna Samu, ja luulin että musta olis tullut jo täysin hepparatsastaja, mutta ei... Kerran ponityttö, ikuisesti ponityttö!

Tunnilla aloitettiin heti kolmikaarisesta, ensin käynnissä molempiin suuntiin. Heti tunnin alussa Mira taas sanoi mun käsistä, että ovat liian jännittyneet. Rentoutin, ja kuului vaan "vielä! VIELÄ!" ja lopulta kauhistelin vain, että eihän mulla ole mitään tuntumaa. Mira sanoi, että poni on herkkä suustaan ja takapään täytyy toimia ensin, sekä ponin pitää luottaa käteen, että uskaltaa tulla tuntumalle.

Lisättiin kolmikaariseen takaosan väistätys ulospäin kaarteisiin. Ne sujuivat melko hyvin, ainakin vasempaan kierrokseen. Sitten jatkettiin ravissa kolmikaarista, mutta ilman väistätystä. Oli niin paljon helpompaa käyttää apuja, pysyä pystyssä ja pitää kevennys hillittynä ponilla! Vaikka kyllä Samu-poni mua muistuttelin, jos aloin liikaa könöttämään eteen, nimittäin hidastamalla tai jopa siirtymällä käyntiin. Samu piti pitää kokoajan tarmokkaana, että takaosa oli aktiivinen, silloin poni tuli edestäkin kivasti tuntumalle. Jos nokka nousi, tiesi heti, että pitää ratsastaa eteenpäin ja takaosaa tarmokkaammin.

Laukkatehtävä aloitettiin lyhyen sivun keskeltä nosto, keskiympyrä laukassa jonka jälkeen raviin. Laukassa Mira käski mun ratsastaa paljon eteen, että laukka muuttui kolmitahtiseksi. Muutaman toiston jälkeen Samu alkoi kuumua ja ennakoimaan lyhyellä sivulla, joten tein aina välillä rauhoittavia voltteja ennen nostoja. Samaa tehtiin toiseen suuntaan.

Kulmissa Samu alkoi oikomaan, mutta sain loppua kohden korjattua sitä aika hyvin, kun en vain jäänyt matkustelemaan. Tämäkin tunti oli hirmu kiva, ja poni oli aivan huippu! Voin sanoa, että tämä ratsastustyyli on melko uutta minulle, olen tottunut ja "oppinut" ratsastamaan melko paljon kädellä, vaikkei niin pitäisi. Oon tosi onnellinen et päätin ottaa tunnin Miralta, ja alon käymään siellä. Tää on varmasti uusi luku mun ratsastustaitojen kehittymisessä. Mulla oli ja on edelleen ihan mahtava fiilis, vaikka tunsinkin eilen itteni ajoittain vähän poropeukaloks. Tästä ei oo suunta kuin ylöspäin :) Toivottavasti saisin ens kerralakin mennä Samulla, se oli niin kiva, haha. :D Tuntuu et olisin taas se sama 12-vuotias tyttö joka kävi tunneilla ja odotti joka tunnin jälkeen innoissaan seuraavaa tuntia, ja mietti kellä menee seuraavaksi. Mutta hei, kuka nyt ei olisi innoissaan, kun saa oppia?!

Anteeksi kilometrin mittainen teksti, yritän päivitellä vähän useammin :D Nyt kun blogin osoite on vaihtunut, epäilen, ettei vanhat lukijat ole löytäneet tätä. :/ Siispä kommentoikaa tähän, te vanhat lukijat, mikäli blogger on päivittänyt teille blogini uuden osoitteen/olette muuten vain löytäneet sen uudelleen!

edit // Lander lomailee, joten tällä viikolla en ainakaan pääse ridaamaan. 
ps. Ketkä on tulossa HIHSiin, tai oikeastaan Helsiinki UB horse show'n? Mut voi bongata siellä koko tapahtuman ajan, kuljen siellä ruskeavalkoinen pikee paita päällä ;)

Kuulumisia

Noniin, nyt on taas hetki aikaa, ehdin näpytellä vähän kuulumisia.

Landerin kanssa on sujunut hyvin, ja ei niin hyvin. Muutamia viikkoja sitten Lander alkoi tosissaan testaamaan mua, ja osa oli protestointia mun liian kovista avuista. Katriina kuitenkin on ollut muutaman kerran mukana, ja kertonut miksi Lander tekee niin kuin tekee. Pukittelu johtui osin myös testaamisesta, mutta myös mun omista pohjeavuista. Käytin pohjetta (tai oikeastaan kantapäätä) turhan napakasti, kun vähempikin riittäisi (Poniajat...). Lisäksi Katriina ja Sanna huomauttivat mun käsistä - sisäkäsi on ihan mun sylissä, ja oon siinä kokoajan kiinni. Silloin myös Lander on kokoajan aivan yliasettunut, sekä myös kiinni sisäohjassa. Katriinan ohjastuksella aloin kiinnittämään huomiota sisäkäteeni, ja ulkoapuihin. Lisäksi käteni ovat aivan liian takana, ja nyt pyrinkin pitämään niitä edempänä ja ylempänä. Ja se on tuottanut hedelmää! Nyt kun sisäistin nämä ongelmat, viime kerrat ovat menneet todella hyvin Landerin kanssa! Oon ihan uskomattoman onnellinenn, et saan vuokrata Landeria! Se on niin hieno hevonen, ja todella opettaa mua :) Landerikin on ollut nätisti, eikä ole kenkkuillut mitään. Silloin tietää ainakin, että ei voi ihan hirveesti tehdä päin honkia.

Tässä oli siis suurpiirteinen katsaus mitä meille kuuluu, seuraavan kerran menen sunnuntaina. Ratsastuksen jälkeen lähdetäänkin sitten ajamaan Porvooseen päin laukkiksiin (katsojina vain), ja ehkä käydään myös moikkaamassa Maaraa. :)) Ainiin, ja maanantaina mulla on ihka oikea ratsastustunti! Varasin eilen tunnn eräälle pienelleä tallille, missä järkätään pienryhmätunteja. Jos tunti nappaa, olisi tarkoitus aloittaa säännöllisesti siellä.

kävin taluttelemassa yks pv poikaa, toinen piehtaroi neljästi:))

ONSE KOMEE<3 td="td">

tästä huomaa hyvin käsieni ongelmat, varsinkin sisäkäden! Onneksi olen osannut nyt kiinnittää siihen huomiota. Nenäkin voisi kuski nostaa... 9.9.12

Ihana.. :DD Toinen yrittää saada kielen nenään!

Istuminenkin helpottunut valtamerilaivan kyydissä, vaikkei istunta täydellinen olekaan.

ja ne kädet..

Pitäisi saada joku kuvaamaan, niin voisin laittaa tänne miten mun kädet on parantunut! :)

Arki alkoi

Ja se näkyy postaustiheydessä.. Suuret pahoittelut, etten ole ehtinyt enkä jaksanut tulla postailemaan. Ensimmäinen viikko takan lukion toisen ..ihanan.. vuoden opiskelijana, mihin se loma katosi.. Mutta turhimmista löpinöistä heppailuihin.

Viimeviikon perjantaina menin Landerin. Tein käynnissä ja ravissa ihan perusjuttuja, hain taas vaan kunnon tuntumaa ja tein ympyröitä ja muutamia pysähdyksiä. Hetken ravailtuani kokeilin käynnissä muutamat väistöt, jotka meni aika hyvin. Kun aloin taas ravailemaan, Naksu yritti laukalle, ja kun pidätin, niin pukitti. Ihan pienesti, mutta kuitenkin, ihan selvä protestipukki kun en antanut pienen laukata! Kerran jopa nosti laukan, ja laukkasi ihan hiljaista koottua laukkaa voltilla, kun yritin epätoivoisesti siirtää sen raviin :D Hassu.

Kiitos Riialle kuvista :)

Maanantaina aika vähän aikaan maneesissa. En tehnyt ihmeempiä, mutta Lander oli tosi kiva! Myöhästyin bussista, joten jouduin kävelemään 5km >:( 5km siksi, koska kiersin vähän.. hups.

Eilen Naksun hoitaja Jemina olikin jo tallilla, ja hoidellut Naksun. Laitettiin yhdessä poni kuntoon, ja Jemina lupasi jäädä kuvailemaan meitä, vaikka oli ollut jo pitkään tallilla (Kiitos!). Aloitin käynnissä menemällä suoraa uraa, jotta pyöreys ja rentous säilyisi myös suoralla. Lander oli alusta alkaen tosi hyvä, vaikka aluksi kiukutteli, kun muistuttelin pohkeella, että niiden jalkojen kuuluu liikkua. Heitti jopa muutaman isomman pukin, selvää testailua, sillä ei ole kuulemma pitkään aikaan tehnyt sitä! Ei kiukutellut kuitenkaan mitään ihmeempiä, mutta vähän enemmän kuin viimeksi. Naksu kuitenkin tasottui siitä, ja varsinkin vasempaan oli hyvä. Oikealla se oli ehkä vähän sisäohjassa kiinni, mutta parani.

 Ravissa annoin ensin ravata pidemmällä ohjalla, ja kun otin ohjat takaisin kunnolla, Naksua kiukutti taas. Kuitenkin tasottui taas nopeasti, ja ravasi oikein kivasti. Välillä kyttäili maneesissa olevia esteitä, että joko hypättäis, mutta tajusi ehkä ettei me olla niitä hyppäämässä. Annoin Landerin kävellä hetken, jonka jälkeen menin taas uraa pitkin käynnissä, ja kun sanoin alussa, että Lander oli tosi hyvä, niin se vaan muuttui paremmaksi! Naksu oli ihan kevyt kädelle, kanto ittensä tosi hyvin ja samalla eteni. Ravissa vasempaan suuntaan sama juttu, olin ihan fiiliksissä! Se oli ihan tosi mukava ratsastaa. Oikeaan vaihdettaessa vähän jännittyi, mutta kierroksen aikana muuttui taas tosi hyväksi. Oli tosi kiva, kun pystyin nyt keskittymään omaankin asentoon ja käsiin, vaikkei mun istunta oo täydellistä noissa kuvissa nähnykkään :D Ravissa yritin mennä myös uraa pitkin, mutta pyörin paljon ympyröillä. Hetken siinä fiilistellessä siirsin käyntiin, ja jäin pääty-ympyrälle.

Nostin laukan ensin vasempaan, kun se on vaikeampi suunta (varsinkin laukassa). Lander nosti heti siististi vasemman laukan, ja laukkasi nätisti kestäen pomppivaa ratsastajaa :D Laukkailin ympyrällä, ja yritin lähinnä vain saada laukan rytmistä kiinni. Ehkä hivenen hiljempaa olisi voinut mennä, mutta hyvin meni muuten. Toiseen suuntaan Naksu nosti myös hyvin, ja laukkasi aluksi tosi hyvin. Sitten varmaan huomasi, kuinka mun ohjat roikkui, kun yritin siellä valtamerilaivassa olla mahdollisimman hiljaa, etten häiritse Landeria -> ohjat roikkui. Lander otti ja lähti, ensin yritti isolle ristikolle, sitten käänsin pois niin laukkasi toiselle puolelle maneesia. Sain onneksi suht nopeasti sen kiinni, ja rauhotin tilanteen. Nostin uudestaan laukan, ja muutama ympyrä meni taas hyvin, sitten Lander hyppäsi pystyyn ja haki vauhtia tulevaan pukkiin, pukitti ja lähti. Meikäläisellä lähti ohjat ja jalustimet, mut onneks pysyin kyydissä! Sain toisessa päädyssä Landerin taas kiinni, ja menin takaisin ja nostin laukan. Nyt Lander suostui laukkaamaan ilman temppuja ypyrällä, siihen oli hyvä lopettaa. Lander selvästi vain testasi ja kusetti minua, koska ei ole tehnyt tuollaista pitkään aikaan. Kai sitä uutta ratsastaa nyt pitääkin testata, mihin ne rahkeet riittää.. ;) Toivottavasti Lander oppi tästä kerrasta, etten mä aio sieltä vielä tippua, ja olisi enskerralla nätimmin :P Vaikka poika oli tänään muuten ihan SUPER. Loppuraveissakin Lander oli niiin hienoa poikaa, että! Jäi muuten kyllä tosi hyvä fiilis.

Oon myös mennyt nyt Viimalla muutaman kerran, ja eilen menin Viiman ja Landerin lisäksi kaverin ponin Sepon.

Kuvat ovat vähän sekalaisessa järkässä, mutta mitäpä tuosta. Kiitos Jemina kuvista!!

 

Päivän piristys ja kohokohta Lääänderi!

Huh, miten ihmistä voi väsyttää! Tulin eilen Ruotsista, ja siitä lähes suoraan hoitamaa siskon lapsia. Tänään oli aikainen herätys, sillä muksut ei nukkunut kovin pitkään. Sieltä sitten nopeasti kotiin, ja Länderin luo. Tänään on tullut poljettua yhteensä 15km ja ratsastettua kaksi hevosta. Taidan vain nopeasti näpytellä tämän postauksen, jonka jälkeen painun nukkumaan. 

Mutta Läänderiin, oli siis ensimmäinen kerta, kun menin yksin. Lander oli mukavalla tuulella jo hoitaessa, oli hirveän kiinnostunut kaikesta. Menin maneesissa ehkä reilut 30min, kun Länderi oli niin mukava ja oli tajuttoman kuuma. Tein aluksi samaa käynnissä pääty-ympyrällä, kuin Antin tunnilla. Eli hain vaan tasaista ja rentoa käyntiä. Naksu oli alusta alkaen tosi hyvä, ja myötäsi kunnolla ja kulki rentona. Aloin aika pian ravailemaan, ja keventäminen oli jo paljon paljon helpompaa, sain lähes heti rytmistä kiinni ja pystyin ajattelemaan jotain muutakin, kuin sitä keventämistä. Alkuun Naksu meni tosi hyvin, kylki pyöreenä ja rentona, mutta vasemmassa suunnassa jännittyi vähän, ja olisi halunnu mennä vähän lujempaa. Pöyräin pää osin ympyröillä, ja yritin muistaa pitää ulkoapuni aktiivisina. Välissä Naksu kuumui, ja oli nostamassa laukkaa. Pojalla oli selvästi meno päällä, vaikka alkuun tuntuikin laiskalta. Pidättelin Länderiä, ja hetken päästä se rauhoittui ja kulki taas kivan rennosti. Välillä myös Länderi muistutteli omista virheistäni, kuten liian jännityneestä kädestä pidättäessä (ongelmana se, että saatan jäädä vetämään, yritän aina muistaa tehdä tasaisia ja pieniä pidätteitä).Suuntaa vaihtaessa vasempaan ei ollut taas yhtä hyvä, mutta se on varmaan meille molemmille se vaikeampi suunta. Kun saatiin hyvä pätkä, taputin kunnolla ja annoin kävellä pitkin ohjin. Olin super tyytyväinen :) Videoilta vain huomasin, että ohjat olisivat saaneet olla hieman lyhyemmät, vaikka yritin niitä aina keräillä. Vihkoon kirjoittaessani Naksutin olisi mielellään jättänyt omat terveisensä, puhisi ja tökki vihkoa siihen malliin :') 

Landerin jälkeen kävin kaverillani syömässä (:D), jonka jälkeen lähdettiin korpisille. Ratsastin siellä suokkitamma Viiman. Viimalla en ollut ennen mennyt, mutta osasin suunnilleen odottaa minkälainen se olisi. Alussa yritin vain herkistellä sitä ohjalle ja pohkeelle, ja Viima heräsikin melko hyvin. Ravissa tein vain ympyröitä ja muutamia pysähdyksiä, sekä yritin saada askelta vähän pidemmäksi. Viima ravasi kivan rauhallisesti, ja asettui volteilla, vaikka olikin aika jäykkä. Laukkasin eka vasempaan, ja laukat nousi hyvin käynnistä. Viima myös siirtyi lähes suoraan laukasta todella hyvin! Oikealle laukat ei sitten onnistunutkaan, aluksi Viima yritti kääntyä 180 astetta ja lähteä toiseen suuntaan, mutta päättäväisesti käänsin sen aina takaisin. Oikeaa laukkaa en kuitenkaan saanut nostettua, vaikka yritin voltilta, kulmasta, uralta, väistöstä..(lue: väistöt onnistuivat silti todella hyvin, vaikkei oikea laukka noussutkaan!)  Lopulta kuitenkin oikea laukka nousi, ja annoin Viiman laukata rennosti kerran kentän ympäri. Sen jälkeen taputukset ja loppuravit pitkin ohjin. Lopussa Viima alkoi painamaan melko paljon kädelle, joten on vähän kipeät kädet kun ei hanskoja ollut, hupsista. 

Onko toivepostausehdotuksia? Videopostausta ette tule saamaan, sillä ei ole videoivaa kameraa. Voisin lähipäivinä tehdä kuvapostauksen Ruotsin reissusta, jos kiinnostaa?