Toiveita?

Huomenna on jo joulukuu, muttei edes ensilumi ole tänne satanut. Olisi kiva päästä jo hankitreenaamaan, pyörimään lumessa ja hiihtoratsastamaan. Ehkä se lumikin sieltä vielä saapuu..

Onko teillä jotain toiveita joulukuun postauksille? Jotain joulukalenteria kaavailin, mutta tunnetusti en ole tekniikan ihmelapsi, enkä mitään monimutkaista voi loihtia. Sen sijaan voitte laitella toivepostausehdotuksia, ja toteuttelen niitä joulukuun mittaa. Ja jos teillä on jotain muutakin toiveita/ehdotuksia, niin antaa tulla vaan.

c: Emma L.

Tässä muuten juuri katselin meidän viime keväistä koulurataa, ja voivoi.. Miten ihmeessä oon voinut saada 60% ja rapiat sillä menolla. Istun kamalasti, poni intoilee vähän liikaa ja ohjat roikkuvat.. No, onneksi se on mennyttä ja niille on mukava nauraa jälkeenpäin, varsinkin kun kehitystä on tapahtunut. Haluaisin vielä tämän vuoden puolella jonnekkin koulukisoihin, mutta voi olla aika harvassa.. No, ensivuoden alussa viimeistään.

Oon pohtinut muutenki aika paljon tota kisaamisjuttua. Ajateltiin nyt kuitenkin kierrellä noita pikkuluokkia, kun Riiakin taas innostui kisaamisesta ja omakin kisainto nousi. Pääsääntöisesti sitä 60cm:iä, koulussa sitten helppoo ceetä ja myöhemmin beetä. Saa nähdä, mitä ensvuos tuo tullessaan.. Maara kuitenkin hyppää sitä 60cmiä ja 70cmiä ratana mielellään ratsastajan kanssa. Kuskin pitää vain olla tarkka omasta ruumiistaan, ja pitää painopiste oikealla kohdalla -myös alastuloissa.

Näihin mietteisiin näihin tunnelmiin ja nyt -areena on teidät arvon lukijat! Laittakaahan paljon toivepostausehdotuksia ja toiveita muutenkin! Hyvää joulun odotusta <3

c: Katriina R.

Oli muuten vielä pakko laittaa tämä, kun bongasin sen facebookista. Joku on kirjoittanut kauniin pätkän hevosesta, ystävästä.

Aina silloin joku kehtaa sanoa "Piristyisit, sehän on vain hevonen" tai "Tuo on aika paljon rahaa vain hevoseen." Näin sanovat eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja, jotka liittyvät "vain hevoseen".

Jotkut hienoimmista hetkistäni liittyvät "vain hevoseen". Monia tunteja on kulunut ja toisinaan ainoa kumppanini on ollut "vain hevonen", mutta kertaakaan en tuntenut itseäni sen takia vähäisemmäksi.

Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet "vain hevosesta," ja noina pimeyden päivinä, "vain hevosen" lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.

Jos sinäkin ajattelet, että sehän on "vain hevonen," ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten "vain ystävä", "vain auringonnousu" tai "vain lupaus".

"Vain hevonen" tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan, pidättelemättömän riemun.

"Vain hevonen" tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden, jotka tekevät minusta paremman ihmisen.

"Vain hevosen" vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä maastolenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle ja kaltaisilleni "vain hevosen" omistaville ihmisille, se ei ole "vain hevonen" vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot ja puhdas riemu tässä hetkessä, juuri nyt.

"Vain hevonen" tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.

Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan "vain hevonen", hymyile - koska he "eivät vain ymmärrä".