On tullu vähän postailutaukoa, kun ei ole ollut mitään mistä kirjoittaa. Sunnuntaina en mennyt tallille, kun oi vähän kipeä olo. Maanantaina olinkin sitten kipeä, joten Riia meni Maaralla.. Sama tiistain, en mennyt edes kouluun sillon. Keskiviikkonakaan en viitsinyt lähteä vielä tallille, että pääsisin flunssasta eroon ja torstaina oli Riian päivä. Eilen sitten pitkästä aikaa tallilla ja se oli kaikkea muuta kuin rentouttavaa.
Hain ponnyn tarhasta, joka anto heti kiinni. No se ei enää yllätä, kun on ollut niin hyvällä liikutuksella. Harjailin suhtkoht pikasesti ja ajattelin, - tai oikeastaan olin jo päättänyt - että menen maastoon kuolaimettomilla. En ollut mennyt niillä piiiiitkään aikaan ja mietin mitä mahtaa Maara tuumata. Aluksi oli iha ok, kävelin ja vähäm ravasin. Sitten tulikin traktori eteen ja oltiin jumissa sen takana, kun se ei antanut tietä. Siinä hetken sitä seuraillessa se antoi kuin antoikin tietä (muttei sammuttanu moottoria<3). Lähdin ratsastamaan ohi, mutta Maarapa ei ollut samaa mieltä. Se traktori ihan varmast syö pienen tamman. Siinä hetken maanitellessa päästin jatkamaan matkaa, mutta vähän turhan lujassa tahdissa mun makuun. Poni lähti traktorin kohdalla pomppimaan ja kiitolaukkaan mun roikkuessa ohjissa. Liukkaiden housujen ja tasapainon menetyksen takia löysin itseni pian maasta, mutta onneksi sain pidettyä ponin kiinni. Traktorin kuski naureskeli siellä ja sammutti moottorin, ihan kiva. Talutin sitten traktorin ohi ja nousin takasin selkään. Maastossa ei oikein voinut tehdä mitään, joten otin muutaman laukkapätkän purtsilla. Siitähän se riemu alko, kun poni ei päässykkään baanattamaan niinkuin yleensä, ja loppu matka menikin tapellessa niin suunnasta ja vauhdista. Polulla lähellä tallia poni alko juoksemaan ja kiukustu, kun käskin peruuttamaan ja taas keksi keulia. No sitä teki muutaman kerran, kun keksi aina vetästä turvan maahan ja turpa maassa lähteä juoksemaan. Olin niin kauan ponin kanssa tapellut, ettei ollut edes enää voimia kiskoa sitä päätä ylös, kun ei kuolaimia ollut. Sitä teki pariin otteeseen ja kääntyi polulla niin olin muutaman kerran selälläni siellä umpihangessa, kiitos poni. Olin niin kettuntunut, että tulin alas selästä ja tein siellä maastossa maastakäsin juttuja. Toimi maastakäsin hyvin, mutta annas olla kun selkään pääsin niin toisti samat asiat.
Kyllästyin niin pahasti, etten viittinyt enää itteeni enempää kiusata ja ärsyttää niin menin talliin, tungin suitset päähän ja poni liinan jatkeeks. Kentällä sit pyörittelin hetken laukassa ja ravissa ja päästin irti. Juoskoon sitten, kun niin paljon teki mieli. Vein sit talliin ja hoidin pois ja lähin vähän paremmalla tuulella pois tallilta.. Tänään oli tarkotus mennä myös, mutta olin lupautunut menemään tädin, siskon ja serkun kanssa syömää stadiin. Lähettiin ennen 12:sta ja kotona olin kuuden jälkeen, joten liian myöhäseks ois mennyt kun bussilla pitää kulkea.. Huomenna varmaan tuuppaan ponin hengiltä saakeli. Onse kumma kun riimulla toimii paljon paremmin maastossa, kun kuolaimettomilla! Tosin kentällä menee ihan ok kuolaimettomilla, en oo vaan pitkään aikaan menny.. Sori tällänen kuvaton postaus, mut koitan saada jonkun ehkä jopa kuvaamaan huomenna.
ps. Kiitos paljon yli 50 lukijalle :) Ja haluaisin todella kommenttia, siitä mitä haluatte lukea/ideoita ym näihin postauksiin! EHDOTUKSIA TULEMAAN IHAN ROHKEESTI :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti