Linda oli käymässä täälläpäin, ja kysyi voisiko tulla katsomaan Maaraa ennenkuin lähtee takaisin Turkuun. Linda on siis Maaran entinen hoitaja. Tietty se sopi, mutta meillä oli aika vähän aikaa.
Oltiin tallilla neljän jälkeen ja haettiin poni nopeasti sisään mun kuvaillessa samalla, kun oli niiin ihana auringonlasku ja värit! Poni tuli heti portille vastaan vapaapäivästä huolimatta, oho oho! Vietiin poni sisään, harjattiin pikasesti ja kamat niskaan.
Linda ratsasti eka, lähinnä ravaili ja laukkaili uraa pitkin. Mä menin sit viel hetkeks selkään ja poni oli niin kamala heti! Se oli tosi sitkee suustaan, ei antanu periks pidätteitä ei mitään ja muutenkin tuntu, et siellä edessä on satakiloa kiviä yleensä niin kevyen suun sijasta. Tein pysähdyksiä ja peruutuksia, että saan ponin vähän kuuntelemaan sitä suuta kun pohkeistakin lähti vaan juoksemaan. Ravailin hetken jonka jälkeen otin laukkaa ja poni vaan punki mun sisäpohjetta vastaan tai lähti kiihdyttämään. Tein se jälkeen paljon ravi-käynti siirtymisiä, että poni tulis vähän kuulolle, mut ei tullut ei. Laukkasin vielä toiseen suuntaan vähän, kun jo piti lopetella kun Lindan kyyti oli lähdössä jo Turkuun.. Jos ois ollu aikaa nii oisin koittanu saada sitä vähän paremmaks edestä ja kuulolle. Kyllä huomaa, etten ole melkein kahteen viikkoon ponilla kunnolla mennyt, se oli tosi erilainen. Tai sitten vaan huono päivä, toivottavasti niin.
Lisään tähän muutaman kuvan, kun Linda meni Maaralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti