lauantai 12. marraskuuta 2011

Kuvahaaste ja arvonta tulossa!

Sain kuvahaasteen Essiltä, kiitos paljon!

1. Aukaise neljäs tiedostokansio, jossa säilytät kuviasi.
2. Aukaise kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3. "Selitä" kuva.
4. Haasta kolme muuta bloggaajaa.


No, kuva on Sannan mökiltä missä oltiin kesällä. Mentiin paljon pienillä kärryteillä ja oli superhauskaa! Aina vuorotellen sitten mentiin tien päähän, ja kuvattiin toisiamme. Maara tykkäs niin paljon olla tuolla, rakasti kun pääsi maastoilemaan ja uimaan ja.. Nyt taitaa mennä jo vähän kuvan ulkopuolellekkin selitykset, mutta siis yksi kaunis kesäpäivä laukkailtiin tuolla tiellä. :) Kesä takasin!!


HAASTAN: Kaktun , Sannan ja Riian !

PS. Sitten, kun lukijoita on 200, teen arvonnan, jonka palkinto säilyy toistaiseksi yllätyksenä!

perjantai 11. marraskuuta 2011

Villipouni

Heips taas! Ratsastin tänään Maaran, ja nyt saatte videoita.

Lähin viimeseltä tunnilta vähän ajoissa, että ehin aikasempaan bussiin. Hoitelin ponsulin taas toosi hyvin, ja vierähtihän siinä se reilu tunti. Loimeakin piti taas putsailla, kun oli hankkinut ihana ruskean kuorutteen siihen... murr. Venyteltiin jalat ja kyljet ennen, kuin lähettiin kentälle. Jaksoin taas laittaa pintelitkin!

Kentällä taluttelin maastakäsin ja temppuiltiin hetkisen. Oli niin lähellä, ettei Maara mennyt maate asti! Ehkä se viel joku kerta menee.

Kävelin vielä hetken pitkin ohjin, ja aloin työskentelmään vähän käynnissä. Siirryin aika piakkoin ravityöskentelyyn, joka meni vaihtelevasti. Välillä Maara oli epätasanen suusta ja kiihdytteli, välillä taas tasanen ja rento. Tuuppailin n. tunnin välikäynnit mukaan lukien. Laukassa Maara ei ollut ehkä niin hyvä, kuin eilen, mutta laitetaan se keskittymisyvyn puutteeseen.. Kentän toisella puolella nimittäin hypättiin, millon hyppäävä poni karautteli välillä toisellekkin puolelle ja siellä oli myös pari muuta ratsukkoa.

Tuuppailujen jälkeen kävelin melko pitkään pitkin ohjin, ja otettiin muutamia hyppyjä pikkuesteille. Maara oli aivan täpinöissään ja kiihdytteli ja lähti vähän mistä sattui! Ihana :D Mutkat suoriksi ja silleen. Hypättiin vaan paria pystyä, jotka olivat molemmat noin 40-50cm. Maara oli aika villi, ja kummallakaan ei ollut enää paras mahdollinen keskittyminen kun mun takamukseen alko sattumaan Maaran kova selkäranka. Riiakin kävi ottamassa muutaman hypyn. Loppuravailut ja käynnit, sitten talliin!

Laitoin ponille fleecen ja puhdistin kaviot, sekä rasvasin suupielet. Käytiin vielä kävelemässä tallin ympäri, venyteltiin jalat, kyljet ja kaula, jonka jälkeen pieni poniseni pääsi yöpuulle

Huomenna lähdetään maastoon, ehkä jokivarrelle. Voisin laittaa rungottoman, niin ei tarvitse kärsiä ilman satulaa :--D Satulansovittajalle soitin tänään, lupasi soittaa takaisin ja kertoa, mikä päivä olisi paras. Ensiviikolle kyllä pyysin, että päästäis sitten niihin KERRAn kisoihin. 


Lähes puolet kyselyyn vastenneista on sitä mieltä, että ulkoasussa on paranneltavaa. Tosin yhtäkään ehdotusta ei ole tullut, joten hankala parannella! Laittakaahan kommenttia -varsinkin te, jota olette sitä mieltä, että jotain parannettavaa on- että osaan tehdä asialle jotain. :) Lisäksi postauksiini tulee aina muutama dislike-klikkaus, olisi myös kiva mikä ei miellyttänyt ja mitä voisin tehdä paremmin :3 Jos on jotain ilkeää sanottavaa, niin jätä kommentoimatta, mutta rakentavaa ja omalla nimellä kirjoitettua tekstiä arvostan.


Tässä nyt tää video, siinä näkyy onnistumiset ja epäonnistumiset. Jos ihmettelette, miks ponilla on viltti päässään, niin testasin miten suostuu liikkumaan.. Hyvin suostu, ennen ei ottanut askeltakaan sokkona :) 
Ja muistakaahan subata!!




torstai 10. marraskuuta 2011

Kivoja uutisia!

Vaikka kello on paljon, oon jättänyt kaikki koulutehtävät viimiselle mahdolliselle päivälle ja muutenkin väsyttää, tulen postailemaan silti!

Hieroja kävi eilen, ja sanoi, ettei mitään vakavaa ole! Tosi jumissahan poni oli, mutta kaikki jumit aukesi, ja poni oli selvästi onnellisempi. Vasen puoli oli erityisesti kireämpi, niinkuin itsekin olin huomannut. Ohjeeksi sain, että tehdään paljon pieni ympyröitä varsinkin oikeaan verryttelyn jälkeen, eli samaa mitä ollaan tehty aiemmin.

Palataanpas muutama päivä taaksepäin. Viime maanantaina ratsastelin hiukkasen ilman satulaa. Ensiksi tehtiin paljon eri venytyksiä ja verryteltiin kunnolla maastakäsin. Hyppäsin jossain vaiheessa selkään, ja jatkoin taivuttelua käynnisä. Ravissa tehtiin lisäyksiä ja paljon ympyröitä. Otin ehkä kierroksen laukkaa, jonka jälkeen kenttä tyhjeni ja päästin ponin juoksemaan irtona. Ei se paljoa juoksennellut, ellen vähän ajanut, mutta sai ainakin vähän purettua virtojaan. Maara muuten toimii tosi hyvin uudella kuolaimella! Tiistaina Riia kävi vähän köpöttelemässä.

Tänään hoitelin ponin kunnolla ja piitkään, sekä kynin vuohiskarvat. Poni oli selvästi vähän hellänä eilisestä hieronnasta, joten yritin harjailla mahdollisimman hellästi. Menin kentällä ilman satulaa, aluksi isoja ympyröitä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Maara oli ihan hyvin kuulolla, vaikka virtaa tuntu olevan. Ravissa tein ympyröitä ja lisäyksiä, ja voi että sitä ravia! Pakko saada joku videoimaan sitä joku päivä. Selkään se tuntuu ainakin niiiin mageelta. 

Sen jälkeen olikin menoa, poni vähän kuumu eikä oikein jaksanut keskittyä. Laukkasin aluksi oikeaan, ja se tuntu suhtkoht hyvältä verrattuna aikasempiin päiviin. Tosin selvästi vähän vastusteli aluksi asetusta. Vasemmalle laukatessa poni oli aivan mahtava! Laukka oli tosi pyörivää ja tahdikasta, ja tuntu et Maara vois kääntyä pennin päällä. Siinä sitten vähän fiilistelin ja kehuin ponia. Laukka-ravi siirtymiset olivat niin hyviä, varsinkin vasemmalle. Oli ihan käsittämätön fiilis, miten Maara kuunteli istuntaa ja oli avuilla siirtymisen ajan, sekä siirtyi tahdikkaaseen raviin. Tosin sen muutaman askeleen ajan, sen jälkeen Maara ei millään suostunut rauhoittua, joten laukattiin sitten vähän enemmän, vaikka tarkotus oli mennä suht kevyesti. No, eihän me oikeastaan kuin vaan humputeltu, joten poni pääs melko lhepolla.Vaikka Maara ei millään meinannut rauhoittua loppuraveissa, ei mulle kuitenkaan jäänyt paha mieli. Oli niin ihana nähdä, miten Maara nautti kun sai liikkua :) Lopetettiin, kun sain pätkän rauhallista ravia.

Hoidin ponin hyvin loppuun, siistin hieman harjaa ja juuri kynittyjä vuohisia, sekä rasvasin suupielet. Annoin ponille paaaljon porkkanaa ja leipää, ja kuvailin hiukkasen. Aika laatukuvia salamalla, mutta parempi se kuin ei mitään!

On ihanaa, kun tallille menoa oikein odottaa ja jää aina hyvä fiilis kun lähtee kotiin. Nyt kun koulusta tai muustakaan ei ole stressia, osaan taas nauttia täysin siemauksin tallipäivistä ja Maaran kanssa olosta. Ihan kuin Maara olisi vasta viikko sitten siirtynyt omistukseeni! Se on vaan se täydellisin poni.

Pitää siis jättää stressaaminen vähemmälle, ja tallilla oleskelu enemmälle ;) Tehkää tekin niin, ja viettäkää paljon aikaa karvakorvienne kanssa. Ne ovat sen ansainneet!

Ja ainiin, punnittiin Maara tänään painomittanauhalla tms. mikä ikinä onkaan! Poni painoi 339kg.

Ps. Ulkoasu on uudistunut aikalailla, voit kertoa mielipiteesi kommentilla, tai vastaamalla sivussa olevaan kyselyyn :) 








sunnuntai 6. marraskuuta 2011

TARVITAAN PONIVALJAAT !!!

ONKO KELLÄÄN YLIMÄÄRÄISIÄ VALJAITA N.120CM KOKOISELLE PONILLE?
Vaihdossa tarjoan vaaleanpunaisen rungottoman + muuta (saa kysellä) ! Voin myös ostaa valjaat!!!
 

Liitokavio

Torstaina juoksuttelin ponia gramaaneilla, meni aika hyvin. Toiseen suuntaan kiukutteli, ja mietin mikä ihme siinä voi olla kun ei mukamas osaa ympyrällä juosta. Syyksi selvisi se, että raukalla on pahemmin jumissa se puoli :( Kävelytin sitä siihen suuntaan ympyrällä ilman gramaaneja, ja kun poni alkoi vertymään niin pyysin myös ravia ja laukkaa. Perjantaina Riia irtojuoksutti ponia, ja se oli taas näytellyt liitokavioraviaan ja muutenkin ollut sekopää, hyvä vaan, että liikkuu mielellään.

Lauantai oli ponin vapaapäivä ja tänään kyllä huomas sen.. Nimittäis ponimus oli käynyt piehtaroimassa vaalenapunainen loimi päällään, vaikkei yleensä piehtaroi loimi päällä. No, kovin vaaleanpunainen se ei enää ole :D Yritin harjailla ja pyyhkiä pahimmat paskat siitä pois. Ostin muuten kuminivelen, jota kokeilin tänään.

Lähettiin aluksi maastoon Paudea vastaan. Menin selästä käsin, katsoin miten Maara reagoi. Maara oli rauhallinen ja tosi rento, ja sain ratsastettua sitä eteenalas. Hetkenpäästä hyppäsin alas ja otettiin reipasta ravia, niin että lavat kunnolla irtoais. Tallille mentäessä ponista irtos sellasta ravia, ja jopa pukitti! Herran jumala, ei se ikinä pukittele taluttaessa!! :D Kentällä aluksi venyteltiin jalkoja ja tehtiin muutamia polvistumisia. Sain päähäni idean, että kokeilen mennä ponin selkään, kun se on polvillaan. Maara odotti hienosti ja nousi vasta, kun annoin pohkeet. Viisas poni. Tosin kun yritin sitä Paudelle näyttää, nousi poni jo ennenkuin olin ehtinyt kavuta selkään.. Perus!

Selästä käsin tein paaaljon ympyröitä, väistöjä ja taivuttelin ponia varsinkin oikeaan. Pikku hiljaa se alkoi vertymään ja oli tosi rento. Ravissa tehtiin lisäyksiä, ja kyllä kuski meinas muutamaan otteeseen tipahtaa, kun ei enää pysynyt ravissa mukana! Joskus pitäis saada videolle, kun Maara esittelee liikkeitään. Lopuksi irtojuoksutin ponin, ja se veteli siellä tuhatta ja sataa.

Tulipas tönkkö ja tylsä postaus :D Joskus täytyy vaan kirjottaa, että pysyy itse ajantasalla! Toivottavasti saan satulansovittajan ja  hierojan ensiviikoksi, niin ollaan taas viisaampia :) Tuli taas ihan mahtava fiilis tallilta tullessa, miten toi poni voikaan olla noin ihana!

Okei, yritän tehdä seuraavasta postauksesta hieman mielenkiintoisemman ja jospa saisin uusia kuviakin :--) 


torstai 3. marraskuuta 2011

Millainen hevosenomistaja olen?

Sain Kaktulta haasteen, jonka päätin toteuttaa pikimmiten.

Homman nimi on siis se, että sinun täytyy kertoa millainen hevosenomistaja olet. Mitä haluaisit itsessäsi parantaa, ja mistä asioista olet ylpeä? Muistattehan olla rehellisiä, muuten tästä menee kokonaan maku. Jokainen postauksen kirjoittanut voi haastaa 3 henkilöä tekemään tämän. 

Haastan: http://sannasponylife.blogspot.com/ , http://kouluponi.blogspot.com/ ja http://my-chianti.blogspot.com/

Alotetaan vaikka niistä negatiivisistä puolista. Olen melko lyhytpinnainen, ja turhaudun helposti. Vaikka tiedostaisin virheeni, ja turhautuminen johtuu itsestäni, puran sen helposti poniin. Harvoin hoitaessa, mutta ratsastaessa menetän malttini turhankin helposti. Saatan hermostua esim. jos poni juoksee alta ja silloin karusti repäsen ponin pysähdykseen tai suoraan aitaa päin. Olen paininut tämän asian kanssa melko pitkään, ja nykyään pystyn hallitsemaan itseäni sen verran, että heitän mielummin ohjat pois ja lasken kymmeneen. Koitan aina rauhoittaa itseni, koska tiedän kuinka väärin on syyttää hevosta omista virheistään ja siitä tulee kamala olo jälkeenpäin.  Maastakäsin työskenneltäessä olen ehdottoman tarkka, että poni kunnioittaa minua. Pyrin olemaan johdonmukainen johtaja, ja tehdä asiat selvästi. Huonoina päivinä rykäisen narusta ehkä turhankin lujaa, mitä tilanne vaatisi. Läpsästä saatan, jos Maara kiukuttelee tai tekee jotain tyhmää, mutta en todellakaan lyö ja harvoin läpsäsen lujempaa, kuin on tarkoitus. Yleisesti ottaen en tuomitse fyysistä kurittamista, mutta alistamisen kyllä. Eli näpäytys/muistutus vaikka riimunnarulla on ihan okei, jos poni toimii tyhmästi. Mutta kerta riittää, turha alistaminen on aivan turhaa.

Toinen asia, mikä ärsyttää itseäni on saamattomuus. Olen _todella_ saamaton soittamaan esim. satulansovittajalle, hierojalle tms. Luulen kyllä, että takana on se, että olen melko ujo. On aika iso kynnys soittaa jollekkin tuntemattomalle. Esim eläinlääkärille ja kengittäjälle on helppo soittaa, mutta vähän vieraammille soitot vaan venyy ja venyy. Lisäks oon melko hajamielinen. Pyrin kuitenkin hoitamaan kaikki ponin asiat tunnollisesti -jos on jotain akuuttia, niin pystyn toimimaan heti. Ratsastuksen jälkeen ponia ei tule aina arkisin hoidettua hyvin, mutta viikonloppusin pyrin korvaamaan "menetetyn ajan". Tosin nyt, kun ei voi ratsastaa, menee hoitotoimenpiteisiin reilu tunti, mistä poni selvästi nauttii ja huolto pelaa.

Ajattelen kuitenkin aina ponin parasta, ja pyrin pitämään sillä säännöllisen liikutuksen. Jos en itse pääse tallille, pyydän jonkun liikuttamaan sen, jos se on välttämätöntä. Enkä ikinä jätä ponia seisomaan rankemman päivän jälkeen. Puuhailen ponin kanssa monipuolisesti, milloin maastossa, maastakäsin, kouluilua, puomeja ja esteitä. Esteitä pyrin hyppäämään ainoastaan kerran viikossa, joskus saatan hypätä pari kertaa, jolloin toinen kerta on todella kevyt "yhden esteen treeni". Joskus Maara saa lomaa, eli jätetään kaikki treenaus ja vaan pidetään kivaa ja tehdään hauskoja juttuja, ettei homma mene liian vakavasti. Tarkastan jalat aina huolella, ja lähes aina muistan ottaa kaviotkin. Nautin ehkä enemmän Maaran kanssa kaikesta puuhailusta, kun sillä ratsastamisesta. Vaikka olen äkkipikainen, tempperamenttinen ja välillä vähän laiska, ei Maaralta ainakaan rakkautta puutu! :)

"Niin mitä sä halusit mun tekevän??"




tiistai 1. marraskuuta 2011

Min kära lilla ponny

Eipä mitään kovin kummosia oo tapahtunut, mut kirjottelenpa silti. Sunnuntaina mun kaveri oli mukana, pääs 6 vuoden jälkeen taas hevosen selkään! Olihan se hieman iso Maaralle, mut eipä tuntunu ponia haittaavan. Vähän se testaili, mutta tuli hyviä pätkiä. Aluksi pyörittelin heitä liinassa, ja kentän tyhjennettyä Ansku sai mennä itekseen. Laukka sujui ehkä parhaiten, ja Anskukin istui paremmin ja sai pidettyä kädet alhaalla ja hiljaa. Hyvältä se kyllä näyttä siihen nähden, että taukoa oli ollut 6 vuotta, eikä silloinkaan ollut kauaa ratsastanut. Annoin Anskun mennä pientä estettäkin, mihin Maara alkoi lopussa kieltämään huomatessaan, että Ansku oli ihan puhki poikki :D Kyllähän Ansku sieltä tais 6 kertaa alaskin tulla, mut poni on niin pieni, että häviää nopeasti alta. Menin itekkin vähän aikaa, ja tipuin myös pari kertaa. Kerran sille säälittävälle esteelle, kun tultiin vähän lujaa eikä paikkaa löytynyt. Toinen tippuminen tapahtuikin loppukäynneissä, kun löysäsin satulavyötä ja poni alkoi ravistelemaan, enkä osannut varautua yhtään niin humpsahdin suoraan mahalleni!

Eilen menin aluksi ilman satulaa, käyntiä aika pitkään. Pitäisi pikimmiten käydä ostamassa uudet kuolaimet, ei ole oikeen yhtään hyvää. Kokeilin hetken ajan suokkiruuna Turrea, mukava tapaus vaikka aika leveä Maaran jäljiltä! :D En mennyt kuin käyntiä ja vähän ravia, kun halusin takas ponin selkään. Oli jotenkin tosi avuton olo siellä!

Maara ei oikein toiminut ja olin ihan hämilläni mitä tapahtuu. Poni vain viskoi päätään ja juoksi alta.. Tulin sitten alas, ja Emma kehotti kattomaan aristaako selkäänsä. Aristihan se, ja aika rajusti.. Kävin sit hakemassa liinan ja gramaanit, jos saisin sen venyttämään eteenalas liinassa. Löysillä gramaaneilla poni vaan jolkotteli pää ylhäällä, joten ohjasajoin hetken ja pyrin sitä kautta samaaan ponin venyttämään kaulaa. Tallissa laitoin arnikaa selkään ja karsinan oveen lappu, että joka päivä loimi päälle.

Voi olla, että selkä on mennyt nyt jumiin kun viime viikolla oli pari vapaata, sen jälkeen pari rankkaa. Ja satula on leveä, niin sekin on voinut kipeyttää selkää. Nyt mennään ainakin tää viikko ihan rennosti maastakäsin, venytellään paljon ja puuhaillaan kaikkea mukavaa. Yritän saada hierojan ja satulansovittajan ensiviikoksi. Satulaa ei ainakaan laiteta, ennenkuin kaari saadaan vaihdettua.. :) Eiköhän se siitä taas!

Tänään päätin mennä tallille, kun Riia ilmoitti ettei pääse. Harjailin ponin todella perusteellisesti, sillä viimeaikoina mulla ei oo ollut kovin paljoo sille aikaa. Poni selvästi nautti kun sai perusteellisen ja rauhallisen harjauksen!  Laitoin ponin hetkeks karsinaan, kun lupasin Paudelle hakea sen ylläpitoponin tarhasta. Ehkä ei olis pitänyt, sillä pesupaikalle mentäessä poni käyttäytyi aluksi OK, mutta hetken päästä alkoi sikailemaan ja kun komensin, se hyppäsi taas kynttilänä pystyyn. Komensin vähän lisää, jollon poni lähti toiseen suuntaan juoksemaan, ja jäin puun toiselle puolelle, joten oli pakko päästää irti. Se juoksi takalaitsoille, joista sen sitten hain ja pyysin peruuttamaan, että vähän kunnioittais. Eikä mitä.. se lähti taas toiseen suuntaan sellasta pukkilaukkaa mun rämpiessä narun päässä. Periaate on, että irti en päästä jos vaan on mahollisuus pitää kiinni. Niinpä menin siellä ponin jalkojen välissä mukkelismakkelis ja about 15 metria mahalteni, mutta ainakin poni pysähty! Eikä ollut eka kerta, kun vedän mahaliukuria tuon ponin perässä.. :D

Paude tuli tallille ja päätettiin juoksuttaa Seppoa. Paude talutteli Maaraa kentällä sen aikaa, kun juoksutin Seppoa. Käyttäyty se melko hyvin, vaikka aluksi yritti vähän keulia ja laukannostoissa lähteä viemään.

Oli ihana tehdä Maaran kanssa maastakäsin hommia kiukuttelevan Sepon jälkeen! Ei, Seppo kyllä toimii aika hyvin Pauden kanssa maastakäsin, mutta olis se ihan hyvä, että se kunnioittais muitakin.. :D Maaran kanssa tein paljon siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Tehtiin myös väistöjä ja polvistumisia pitkästä aikaa. Poni oli ihan super tuulella. :) Tuli niin hyvä mieli. Tallissa sitten tein vielä porkkanavenytykset, jalkavenytykset ja selkävenytykset.

Toi poni on vaan tärkeintä mulla, enkä osaa ees aatella mitä tekisin enää ilman sitä. Vaik se ajaa mut toisinaan hulluks, niin se on pieni haitta verrattuna miten onnelliseks se mut saa. Pitäkää ihmiset kaikki kiinni rakkaista poneistanne niin pitkään, kun vaan pystytte! Se on parasta elämässä.

Ainiin, ja Pauden pikkusisko alkaa ehkä ratsatsamaan Maaralla. Kovin kokenut se ei ole, mutta mä pidän sille tunteja Maaralla ja mistä sitä tietää, näkyykö niitä vielä joskus kisaradoilla. :)

Eiköhän siinä taas ollut kaikki vähäksi aikaa. Palaillaan! :)

Tässä vielä tällänen superlaadukas kuva :D Mut poni <3